keskiviikko 28. elokuuta 2013

Venekuskeilua

Nuorin veljistäni halus lähteä mökille viikonloppuna, ja koska hää ei osaa ajaa veneellä, mä lupauduin heittää broidin kavereineen mökille. Ite jäin venereissujen jälkeen mutsin lapsuudenkotiin, vanhaan rintamamiestaloon Kotkaan viettämään viikonloppua.

Matka alkoi mukavasti ruuhkassa seistessä, normaalin puolentoista tunnin ajomatkan sijaan matka venyi melkeen kahteen ja puoleen tuntiin. Mietittiin jo, että pitäisikö munkin jäädä saareen viikonlopuksi, jos ei päästä ennen pimeää takaisin. Meidän mökkisaarelle pääsisi laivaväylää pitkin, mutta väylän pohjoispuolella on Hallinriviksi kutsuttu kari/matalikko, jolle äitini karautti veneellä joskus 80-luvulla. Tämän jälkeen ollaan kuljettu aina Hallinrivin pohjoispuolelta, siellä Hallinrivin alun erottaa selkeästi merenpinnan yläpuolella olevasta suuresta kivestä. Reitillä ei ole reimareita, joten pimeässä kulkeminen on vähän arpapeliä.


Päätin kumminkin jättää broidin kavereineen keskenään mökille rellestämään. Menomatkalla sivuaallokko keinutti Ruusaa hieman, mutta paluumatkalle aallokko oli tyyntynyt lähes kokonaan, vaikkemme viipyneetkään mökkisaaren suojissa varttia pidempää.


Kuunsilta Ruotsinsalmella. Olisko jo aika hommata se järkkäri isoine putkineen, toi kuu oli mielettömän suuri, upea ja punainen, mutta eihän kännykän kameralla saa edes tyydyttävää kuvaa siitä..


Kotkan valot. Jo hajusta huomasi, millon ollaan saapumassa Kotkansaarelle. Raha haisee.
Päästiin Sapokkaan puoli kymmenen maissa.


Broidille iski hammassärky heti lauantaiaamuna, joten ei auttanut ko lähteä hakemaan heitä takas mantereelle ja hammaslääkäriin. Keli oli mitä mainioin, meri lähes peilityyni ja aurinko paistoi. Veneitä oli yllättävän vähän liikenteessä upeasta kelistä huolimatta..




Onnistuin saamaan flunssan viikonlopun aikana, joten en ole viitsiny lähteä uudelle veneelle hommiin.

Maalattiin elokuun alussa mutsin lapsuudenkodin sauna. Projektissa tais olla mukana kaikenkaikkiaan 4 kpl sisaruksista, mutsi, keskimmäisen veljen vaimo, sekä veljen pojat ja mun likka. Meillä meni vähän ristiin nää oman osa-alueen hommat; mä tulin paikalle vasta kun sauna oli melkeen skrabattu puhtaaksi vanhasta maalista, ja näytin sitten miten skrabata oikeaoppisesti. Työ sujui varmaan puolet nopeammin ja lopputulos oli paljon parempi, ja mikä tärkeintä, tyyli oli kropalle paljon parempi. Noh, jäin sitten mutsin kanssa viimeistelemään mökin maalaamista, kun talonrakentaja-isoveljeni tuli paikalle, ja näytti, miten taloja oikeasti maalataan. Taas työ sujui puolet nopeammin ja lopputulos oli parempi mitä tälläsen amatöörin taktiikalla..


Nyt vaan odottamaan, että saunan seinät kasvaa taas täyteen villiviinejä.
Tältä saunan kuisti näytti pari kesää sitten:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti