En mä olekaan ihan niin kädetön puuveneen kanssa, mitä oletin, mut ihan varmuuden vuoksi kysyn kaiken kaikilta moneen kertaan, ja koska minä, niin kaikki opitaan kumminkin kantapään kautta.
Joka tapauksessa, en nyt hirveästi kerkeä kirjotella. Kyljet on vedetty puulle (syksy parasta aikaa tehdä tämä, tiedetään...), huomenna löträän jonkun uuden vanhan litkun kanssa jota frendi suositteli, josta en ollut ikinä kuullutkaan mut kokeillaan nyt. Perjantaina / lauantaina pöötä kylkiin ja ehkä pohjaan jos pohja vaikka olis tarpeeks kuiva, ja ruffiin varmaan siinä samalla. Mä aattelin taas kokeilla kantapään kautta oppimista, ja jättää puun paljaaksi (ilman lakkaa) talven ajaksi.
Niin. Veneen kylki ja pohjat melkeen valmiita, tai no, pohjasta joutuu hioa vielä 3/5, mut eiköhän sen saa huomenna tehtyä. Toivottavasti.
Ruffi on myös hiottu, mut keulahytille en oo vielä tehnyt mitään. Sisältä oon yrittäny hioa äärimmäisen surkealla hiomakoneella, mutta oon löytäny itsestäni upean adhd-puolen. Istun hiomassa yhtä nurkkaa, käännän hetkeksi katseen muualle ja huomaan jotain mielenkiintosempaa hiottavaa, ja pomppaan sinne hiomaan. Kohta nään taas jotain vielä mielenkiintosempaa, ja taas vaihtuu paikka. Sitten muistan sen alkuperäisen, "tärkeimmän" paikan, ja meen takas sen kimppuun, kunnes rumba alkaa taas alusta.
Mulla on ihan paras työkaveri mukana hommissa, tyyppi on vetäny suurimman osan kyljistä ja pohjasta mun pomppiessa hytin sisällä paikasta toiseen. Mullahan oli kova tavoite, etten tee keulahytissä mitään koskaan ikinä, mut eiköhän keulahytin katon kaaret oo kadottanu maalipintansa sieltä sun täältä.....
Oli muuten viimeinen kesä Ruusan (lasikuituveneen) kanssa. Hirtti kiinni isosiskon kanssa, joten vene menee nyt keväällä myyntiin. Ruusa on rutkasti paremmassa kunnossa nyt, ko mitä se oli sillon ko ostettiin se. Jos löydän aikaa, teen Ruusaan vielä pohjamaalirempan, niin sit voin sanoa, että siinä on luotettava vene. Siitä on nimittäin kerennyt jo hajota ne oleellisimmat, mitä veneestä voi hajota. Moottori meni ensimmäisten joukossa vaihtoon, samoten ohjausvaijeri. Nyt viimesimpänä systeri ajo veneen päin laituria. No, korjaaja korjaa.
Ruusan kanssa on kyllä sattunu ja tapahtunu. Tän kesän hittiepisodi oli, ko oltiin Sapokassa tulossa mökiltä broidin kanssa. Broidi oli ohjaamassa, oltiin vikan laiturin kohdalla ennen omaa laituria, ko broidi huutaa, että tää ruori halkes kahtia. Olin että "Mitä, miten niin halkes kahtia...?" Broidi nostaa kaks ruorinpuoliskoa ylös kattoluukusta. Vaihdettiin äkkiä broidin kanssa paikkaa, mä menin "ohjaamaan" ja broidi kannelle. En varmaan ikinä unohda sitä fiilistä, ko broidi vaimoineen osottaa kannelta, että "käännä oikealle, oikealle", ja mä yritän kääntää kymmenmetristä venettä oikealle vääntämällä kaksin käsin ~sentin paksuisesta ruorin akselitapista. Olotila oli jotain hysteerisen naurun ja epäuskon väliltä.
Eiliseltä. Alimman laudan lakat otettu nyt jo poies. Ruffin väri on vähän epätasainen vaikka hiottiin se tasaisesti, pitää koittaa viä saada paremmaks väriä.
Ennen ja jälkeen.
Getting there..
