Koneen irrottelua

Lauantaina aloitettiin koneen irrottaminen, kaikki muu lähti suht iisisti veke paitsi akselin kaksi mutteria ja pulttia. Ne ei vaan tahtonu lähtee siitä, enkä jaksanu kymmenen tunnin työpäivän jälkeen tapella niiden kanssa. Bastards.
Kuvia en yllättäen öljysillä käsillä pahemmin räpsiny. Merkkasin varuiks sähköjohdot frendin lainaamalla dymolla..
Vähäsen jännäkakatti, että mitenköhän osaan yksin ton koneen kanssa tapella, ko en tosiaan paljoo paskaakaan koneista tiedä, mut hyvinhän se meni, ko frendiki tuli ihmettelemään projektia.

Sunnuntaina toinen duunikaveri infos, että hei, nää mun venettä ympäröivät raatoveneet häipyy täältä keväällä, sit olis tosi hyvin tilaa nostaa moottori pois, että kannattaisko mun jättää se kevääseen niin pääsisin vähemmällä vaivalla? Hehh. No, ei ainakaan sit keväällä tartte tapella koneen irrottamisen kanssa.

Röökitauolla. Tuhkis pätevästi bensatankin päällä.

Sunnuntaina tulin skrabaamaan veneen toista pohjaa, mut en sit loppujenlopuks jaksanu skrabaa siitä ko puolet; tuuli pöllytti koko aika myrkkymaalit silmille. Istuskelin sit veneen kannella ja rapsuttelin hilseileviä lakkoja pois ja odottelin, että likka tulis käymään mun äidin kanssa veneellä ja hakis mut kotio syömään. :)

Keulakansi. Se onki muuten mäntyrimaa, eikä mahonkia, niinkö olin aiemmin muka kattonu. Keskellä oleva lauta on mahonkia..
Mä en ymmärrä mitä vasemmalla puolella olevien rimojen saumausmassalle on käyny, ne on levinny rimojen päälle, ja ne on ihan eri tuntusta materiaalia ku peräkannella.
Taisiis kyl mie vähän ymmärrän, mitä niille on käyny. Vihree pressu makas tossa keulakannen päällä, ja siihen keräänty vettä, ja aurinko ku vielä porottaa koko kesän, ni aijai. Onneks saavuin paikalle onnettomine puuntyöstötaitoineni.

Projektista on muuten tähän mennessä tullut mulle matkakulujen (jotka on ihan mitättömiä, etenki ku kuljin ekan kuukauden pyörällä veneelle) ja ite veneen hinnan lisäksi kuluja tasan nolla euroa. Kaikki työkalut on joko ollut jo olemassa tai oon pystyny lainaamaan niitä muualta, joko duunista tai frendeiltä. Lucky me. Vaikka sithän niitä kuluja alkaa tulla, ko pääsee läträämään kyllästysaineiden ja lakkojen kanssa.

Kotiki alkaa muistuttamaan lähinnä jotain venevajaa, ko aina tuo kassillisen tavaraa mukana veneeltä tullessaan..

Mun ekaluokkalainen on oppinut muuten lukemaan ! Ensimmäinen sana, jota ei oltu opeteltu koulussa, ja jonka likka luki ilman mitään apua, oli "köli" ! Edelleen, tuleva veneenrakentaja. ;)